Vaikka keho vanhenee, liikkua kannattaa aina
Fysiologinen vanheneminen koskee meitä kaikkia eriaikaisesti ja eri tavoin. Vaikka kehomme vanhenee ja raihnaistuu, liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Meidän ei tarvitse tyytyä siihen, että toimintakykymme muuttuu ja heikkenee. Voimme vaikuttaa muutosten laajuuteen omalla toiminnallamme – myös silloin, jos tavallisten fysiologisten vanhenemismuutosten lisäksi ilmenee sairauksia. Kaikille löytyy varmasti sopivia liikuntavaihtoehtoja, jos vain on itse valmis panostamaan hieman niiden toteutukseen. Palkinto on joka tapauksessa varma ja tulee jokaiselle liikkujalle henkilökohtaisesti – nimittäin hyvä olo ja sujuvampi arki.
Liikunta hidastaa ikääntymisen vaikutuksia
Fysiologiset vanhenemismuutokset ovat kehossamme luonnollisia tapahtumia ja etenevät omalla painollaan. Muutokset ovat sisäsyntyisiä. Kehomme solut vanhenevat, muutokset ovat pysyviä ja niitä tapahtuu meillä kaikilla. Omalla toiminnallamme, kuten hyvällä ravinnolla, liikunnalla ja riittävällä levolla, voimme vaikuttaa siihen, miten kehomme vanhenemismuutokset vaikuttavat jokapäiväiseen toimintakykyymme.
Kun vanhenemme, sydämen maksimaalinen teho alenee ja hengityselimistö joutuu työskentelemään rasituksessa kovemmin. Jos kestävyyskunto alenee huomattavasti, päivittäisistä toiminnoista selviäminen voi heikentyä. Normaalit päivittäiset askareet kuormittavat liikaa ja jäävät vähitellen tekemättä. Harrastamalla aktiivista, kestävyystyyppistä liikuntaa näitä muutoksia voi kuitenkin hidastaa. On hyvä muistaa, että mikäli ei pääse samaan suoritustasoon kuin nuorempana, syynä ei välttämättä ole vähäisempi harjoittelu, vaan kehon normaali vanheneminen. Aloitetaan siis rauhassa ja pikkuhiljaa tehoa lisäten!
Lihassolujen määrä ja koko muuttuvat vanhetessamme. Lihasmassan pieneneminen ja lihasvoiman heikkeneminen (sarkopenia) huonontavat lihasten toimintakykyä. Naiset ovat tässä hieman huonommassa asemassa, sillä estrogeenin väheneminen nopeuttaa lihaksiston surkastumista. Lihasmassan kato vaikuttaa myös lihasten nopeaan voimantuottoon, jota tarvitsemme esimerkiksi portaita noustessa, seisomaan nousussa ja äkillisissä horjahduksissa, joissa on tarpeen korjata asentoa. Lihaskunnon ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pärjäämme arjessa ja voimme tehdä asioita, joista pidämme.
Tasapainoa on tärkeä treenata
Luiden tehtävä on kestää kuormitusta, ylläpitää kehon rakennetta ja asentoa, suojata pehmeitä kudoksia ja edistää lihassupistusten tuottaman voiman siirtymistä kehon osasta toiseen. Mikäli emme rasita kehoamme ja kuormita luita esimerkiksi vuodelevon tai liikkumattomuuden vuoksi, luiden massa vähenee, rakenne heikkenee nopeasti ja riski luunmurtumiin kasvaa. Luuston kuntoon voidaan vaikuttaa säännöllisellä liikunnalla.
Tasapainon hallinta taas on motorinen taito, ja se on edellytyksenä liikkumiskyvylle ja liittyy olennaisesti myös päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Vanhemmiten asennonhallintamme heikkenee ja kaatumisriski lisääntyy. Kehon asennonhallinta on useiden säätelyjärjestelmien yhteistoimintaa. Tasapainon ylläpitäminen äkillisissä tilanteissa vaatii alaraajojen voimaa ja voimantuottonopeutta. Mikäli meillä ei ole näitä ominaisuuksia, optimaalisten korjausliikkeiden tuottaminen häiriintyy ja kykymme aktivoida lihaksia ennakoivasti heikkenee, ja seurauksena voi olla kaatuminen. Ai, se tekee kipeää, ja voi johtaa sairaalareissuun. Liike on hyvä lääke tässäkin!
Myös mieliala kohenee liikkuessa
Ikä tai toimintakyvyn heikkeneminen ei ole este liikkumiselle. Liikunnan ammattilaisten avulla löydämme uusia tapoja liikkua. Meillä on vain yksi elämä, joten miksei elettäisi sitä mahdollisimman hyväkuntoisena ja toimintakykyisenä? Fyysisten vaikutusten lisäksi liikunta vaikuttaa myös henkisiin voimavaroihimme ja mielialaan. Liikkuessa kehossa erittyy hormoneita, jotka lisäävät hyvänolon tunnetta. Tärkeitä ovat myös liikunnan tuomat sosiaaliset kontaktit – toiset liikkujat, ohjaajat ja liikuntapaikkojen henkilökunta. On mukavaa, kun voi vaihtaa pari sanaa tuttujen kanssa. Kanssakäynti toisten ihmisten kanssa on tärkeää hyvinvointimme ja terveytemme kannalta.
Jos liikunnan harrastamisesta on aikaa, on hyvä aloittaa uusi harrastus käymällä lääkärissä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Kehossa tapahtuvat muutokset eivät välttämättä näy tai tunnu ulospäin. Yllättäen lisääntyvä fyysinen aktiivisuus voi nostaa piileviä vaivoja pintaan, ja ikävät tuntemukset voivat olla este liikunnan jatkamiselle. Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa ja hyvää mieltä – ja vähän tietysti tuntemuksia lihaksissa, jotta tiedämme, että olemme liikkuneet!
Evi Levander
työhyvinvointisuunnittelija, geronomiopiskelija
