Padel rantautui Suomeen jo 2000-luvun alkupuolella, mutta varsinainen suosion räjähdys alkoi 2020-luvulla, ja tämä suosio jatkuu edelleen. Se ei ole ihme, sillä lajilla on mukavan matala aloituskynnys. Se on kivaa ja se on mukavan sosiaalista, sillä sitä pelataan pääosin nelinpelinä.
Vaikkei olisi koskaan aiemmin koskenut padel-mailaan, padelista saa todella nopeasti itselleen hyvää ja hauskaa liikuntaa. Toki muita mailapelejä harrastaneet sisäistävät helpommin padelin perusteet ja näin lajiin pääsee vielä helpommin kiinni. Esim. tennis, squash tai sulkapallo ovat hyvä pohja padelin aloittamiseen. Tosin padel eroaa melko paljon edellä mainituista lajeista, pelkästään jo mailan erilaisuudesta. Padel-mailassa ei ole jänteitä ollenkaan ja sen takia peruslyönnit ovat erilaisia. Siten palloon ei saada samalla tavalla kierrettä ja lyönti vaikeutuu.
Helpoiten aloittelija pääsee lajiin kiinni hakeutumalla padel-ohjauksiin,-alkeiskursseille tai -valmennuksiin. Urheiluhallit järjestää asiakkailleen erilaisia padel-tapahtumia ja valmennuksia sekä yrityksille padel-sisältöisiä tapahtumapäiviä. Seuraa siis ilmoittelua tai ota yhteyttä yrityspalveluun.
Pelikenttä ja peli-idea
Padelkenttä on pieni, 20 metriä pitkä ja 10 metriä leveä, ja sitä ympäröi kolme metriä korkeat lasi- ja verkkoseinät. Seinäpleksiä voi hyödyntää pelissä. Pallo saa pompata kenttää ympäröivistä seinistä, mutta ylitettyään kentän keskellä olevan verkon, pallon ensimmäinen kosketus täytyy olla kentässä. Padelkenttä syöttörajoineen on ikään kuin tenniskenttä pienoiskoossa.
Syöttö tapahtuu aina alakautta. Pallo pudotetaan syöttöviivan takana, lyönti korkeintaan vyötärön korkeudelta verkon toiselle puolelle ristiin ruutuun. Jalkojen on oltava syötön aikana syöttöviivan takana. Syötön tulee pompata vastustajan ruutuun. Syötössä pallo ei saa osua verkkoseinään, mutta lasiseiniin kyllä. Jos syöttö osuu verkkonauhaan, mutta on muuten oikein, pelaaja saa uuden syötön.
Pelin päätyttyä syöttövuoro siirtyy vastustajalle. Syötön jälkeen pelikenttänä on koko kenttä. Pallorallin aikana pallo saa osua samalla kenttäpuoliskolla maahan korkeintaan kerran. Palloa pelataan kunnes se jää verkkoon, lyödään omalla puolella verkkoseinään, lyödään kentältä ulos, pomppaa samalla kenttäpuoliskolla maahan kaksi kertaa tai osuu vastustajan puolella ensin lasi- tai verkkoseinään.
Syöttäessä toinen pelaaja sijoittuu valmiiksi lähelle verkkoa ja syötön suorittaja etenee verkolle pallon perässä. Mitä pidemmälle taidot karttuvat, verkkopelaaminen tulee yhä tärkeämmäksi elementiksi. Pelaajat pyrkivät ”valloittamaan” verkon ja tekemään sieltä voittopisteet. Kentällä pari liikkuu sivuttaissuunnassa ikään kuin kuminauhassa, pyrkien olemaan samassa tasossa koko ajan eli verkolla tai takakentällä.
Pelin pisteet
Pisteitä jaetaan samoin kuin tenniksessä eli 15, 30, 40 ja peli. Tasatilanteessa 40-40 tarvitaan kaksi perättäistä pistettä pelin voittamiseksi. Pelien ollessa 6-6, erävoitto ratkaistaan pelaamalla tie-break, joka pelataan 7 pisteeseen, kahden pisteen erolla. Jokainen erä pelataan kuuteen peliin asti. Ottelu pelataan paras kolmesta erästä. Nykyisin kansallisissa kisoissa käytetään usein Golden Point-pistelaskua, jossa pelin ollessa tasan 40-40 seuraava piste ratkaisee pelin voiton.
Lue lisää padelin säännöistä täältä.
Urheiluhalleilla padelia voi pelata Vuosaaren kahdella ulkokentällä.
